Itsenäisyysjulistus liittyy senaatin 4.12.1917 pitämään istuntoon, jossa senaatin talousosaston puheenjohtaja P. E. Svinhufvud ilmoitti eduskunnalle käsiteltäviksi annettavat hallituksen esitykset. Ensimmäinen niistä oli ilmoitus Ståhlbergin perustuslakikomitean valmistelemasta esityksestä Suomen uudeksi hallitusmuodoksi, "joka on rakennettu sille perusteelle, että Suomi on oleva riippumaton tasavalta". Samana päivänä on allekirjoitettu senaatin Suomen kansalle osoittama itsenäisyysjulistus, jonka sanamuoto on lähes Svinhufvudin eduskunnassa esittämän lausunnon mukainen. Tekstin oli laatinut senaattori E. N. Setälä.

Senaatti oli tarkoittanut itsenäisyysjulistuksen vain ilmoitusasiaksi, kuten 4. 12. kävikin. Se asetti eduskunnan tapahtuneen tosiasian eteen pelätessään eripuraisuutta näin keskeisestä asiasta: sosiaalidemokraatit eivät olleet osallistuneet julistuksen laatimiseen. Porvarilliset eduskuntaryhmät tulivat 5.12. kuitenkin siihen tulokseen, että julistus vaatisi korkeimman valtiovallan, eduskunnan hyväksymisen. Näin itsenäisyysjulistus saisi paremmin kansainvälistä painoa. Tätä korostivat ne ulkovaltojen konsulit, joihin senaatti oli ottanut yhteyttä tiedottaessaan Suomen itsenäisyydestä ja pyytäessään sille tunnustusta.

Eduskunnan istunnossa torstaina 6.12.1917 esitettiin siten porvarillisten ryhmien nimissä senaattori Kyösti Kallion kirjoittama, Svinhufvudin ilmoitukseen liittyvä päätöslauselmaehdotus. Sosiaalidemokraattisen ryhmän puolesta edustaja Manner teki toisen ehdotuksen. Yhtäläisesti kummassakin ehdotuksessa lausuttiin periaate, että Suomi on riippumaton tasavalta. Mutta sosiaalidemokraatit korostivat sitä, että itsenäisyys oli toteutettava yhteistyössä Venäjän kanssa. Päätöslauselmaehdotuksista jouduttiin äänestämään - mitä senaatti oli pelännytkin. Porvarillisten ryhmien ehdotus voitti luvuin 100 - 88. Svinhufvudin ns. itsenäisyyssenaattina tunnetuksi tullut hallitus oli siten saanut oikeuden ryhtyä tarpeellisiksi ilmoittamiinsa toimenpiteisiin saattaakseen Suomen itsenäisyyden kansainvälisesti tunnustetuksi.

Itsenäisyysjulistuksen ensimmäinen sivu
Itsenäisyysjulistuksen toinen sivu